Klassismia keskustakampuksella

 

Tervetuloa Klassismia keskustakampuksella -kierrokselle!

Tämä kävelykierros alkaa Senaatintorilta ja jatkuu Unioninkatua pitkin valtiotieteellisen tiedekunnan päärakennukselle. Tutustut pariin samaan rakennukseen kuin Sairaalakierroksella, mutta tällä kertaa tarkastelemme niiden arkkitehtuuria klassismin näkökulmasta. Uusklassismi oli vallitseva tyylisuunta 1700- ja 1800-lukujen Euroopassa, ja Suomessa tunnetuin tyylisuunnan arkkitehti oli preussilaissyntyinen Carl Ludvig Engel. Kerron enemmän klassismista ja rakennusten historiasta seuraavalla videolla!

Kierros kestää puolesta tunnista tuntiin ja on esteetön.

 

 

A: Senaatintori

Aloita kierros Senaatintorilta. Kääntäessäsi katseesi torin itäreunaan näät Valtioneuvostonlinnan julkisivun, jonka pariksi torin vastakkaisella laidalla oleva yliopiston päärakennus on suunniteltu. Näissä kahdessa rakennuksessa on paljon yhtäläisyyksiä, mutta myös eroja, jotka korostavat niiden eri funktioita. Carl Ludvig Engelin suunnittelema Valtioneuvostonlinna valmistui 1820-luvulla, ja sen julkisivua eli fasadia koristaa roomalaiset korinttilaiset pylväät, jotka edustavat valtiovaltaa. Myös julkisivun kupoli-päätykolmio-pylväikköyhdistelmä viittaa antiikin Roomaan, jota on pidetty valtiomahdin symbolina. Vuonna 1832 valmistunut yliopiston päärakennus, jonka kaunista fasadia voit remontin ajan valitettavasti ihastella vain verhoilun jäljennöksestä, on myös Engelin kädenjälkeä ja se edustaa pääosin kreikkalaista tyyliä joonialaisine pylväineen, jotka viittaavat perinteisesti sivistykseen ja kouluun. Voimme katsoa molempien rakennuksien ottaneen mallia antiikin temppeleistä sekä Louvren itäfasadista, jossa sama kaava toistuu: temppelin päätyä muistuttava keskirisaliitti, eli rakennuksen julkisivusta ulkoneva rakenneosa, ja kaksi pilastereilla koristeltua sivurisaliittia.

B: Kansalliskirjasto

Osoite: Unioninkatu 36, 00170 Helsinki
Matkaa Unioninkatua pitkin entiselle yliopiston kirjastolle eli nykyiselle Kansalliskirjastolle ja ihastele tätä kaunista rakennusta, vaikka istuen Nikolainkirkon portailla. Tämä usein Engelin hienoimpana työnä pidetty rakennus on valmistunut 1830-luvulla. Yliopiston uudisrakennustoimikunta olisi halunnut kirjaston perustettavan yliopiston päärakennuksen yhteyteen, mutta paloturvallisista syistä Engel vastusti tätä ja sai tahtonsa läpi. Engel onnistui sijoittamaan kirjaston asemakaavallisesti hankalaan ympäristöön, kun sen ei haluttu kilpailevan päärakennuksen tai Nikolainkirkon kanssa; se on sijoitettu tarkasti ja harmonisesti kirkkoon nähden, kirjaston keskirisaliitti on yhtä leveä kuin ristin muotoisen kirkon ristisakarat, eli ristin neljä päätyä, ja monet yksityiskohdat, kuten korinttilaiset pylväät on sovitettu yhteen kirkon kanssa. Myöskään kirjaston pylväsjärjestelyt tai muut osat eivät nouse päärakennuksen vastaavien yläpuolelle, ja sen kivijalan yläreuna on samassa tasossa kuin päärakennuksen ensimmäisen ja toisen kerroksen välisen muurilistan alareuna. Kansalliskirjaston fasadi on melko raskas ja
umpinainen, joka korostaa kirjaston tehtävää turvallisena säilytyspaikkana. Fasadin attikaa, eli palkiston yläpuolelle kohoavaa horisontaalista koroketta, koristaa kohokuvat yliopiston silloisista neljästä pääaineesta: teologiasta, oikeustieteistä, valtiotieteistä ja humanistisista tieteistä.
Seuraavassa videossa pääset kurkistamaan Kansalliskirjaston upeisiin sisätiloihin.

 

C: Topelia, entinen kantonistikoulu

Osoite: Unioninkatu 38, 00100 Helsinki
Kansalliskirjastosta seuraava rakennus Unioninkadulla on entinen kantonistikoulu eli Topelia. Niin kuin Sairaalakierroksella jo esiteltiin, ainoastaan Topelian Unioninkadun päärakennus on varmasti Engelin suunnittelema. Kiinnitä huomiota kahteen eri pylväsjärjestelmään, joita Engel on klassismille tyypilliseen tapaan käyttänyt tässäkin rakennuksessa viestiäkseen sen funktiosta; sisäpihalle johtavissa porteissa on hyödynnetty melko raskaita doorilaisia pylväitä, joka oli juurikin sotilasarkkitehtuurissa yleinen pylväsjärjestelmä. Muistatko, mitä puolestaan fasadin joonialaiset pylväät edustavat? Topelian päärakennuksen monumentaalista ja pitkää fasadia hallitsee leveä keskirisaliitti sekä fasadin neljää eri tyyliä olevat poikkeuksellisen leveät ja voimakkaasti ulkonevat ikkunakehykset, jotka tuovat rakennukseen jykevyyttä. Sivurakennukset ovat sovitettu istumaan Engelin tyyliin ja näidenkin rakennuksien järjestelmä on joonialainen. Sivurakennukset ovat kuitenkin alisteisia päärakennukselle, koska pylväiden sijaan niissä on käytetty pilastereita, eli julkisivuun uppoavia pilareita. Engel kertoi aikanaan rikkoneensa kantonistikoulun suunnittelussa sääntöjä; voimme miettiä, viittasiko hän tällä kahteen eri pylväsjärjestelmään vai poikkeuksellisen plastisiin ja vaihteleviin ikkunakehyksiin.
Topelian rakennuttamisesta ei vastannut ensimmäisellä videolla mainitsemani Helsingin uudelleenrakennuskomitea vaan venäläinen insinöörikunta. Engel halusi huomioida tämän ja sen, että rakennus oli juurikin venäläisen sotaväen omistuksessa, rakennuksen symbolisissa koristeluissa. Päärakennuksen keskirisaliitin joonialaisten pylväiden päälle hän suunnitteli friisin, jota koristi rivi laakeriseppeleitä. Kattolistan yläpuolelle Engel suunnitteli nykyään sileän rappauspintaisen attikan, jossa puolestaan oli kuvattuna Venäjän kaksoiskotka ja sen molemmin puolin viktoriat eli voiton jumalattaret.
Topelian kivijalan yläreuna on samassa tasossa Kansalliskirjaston kivijalan kanssa ja liittyy näin kauniisti yhteen myöhemmin suunnittelemiensa Kansalliskirjaston ja yliopiston päärakennuksen kanssa, päättäen Unioninkadun upean fasadijonon.

D: Valtiotieteellisen tiedekunnan päärakennus, Snellmania, Vanha klinikka

Osoite: Unioninkatu 37, 00170 Helsinki
Jatketaan Unioninkatua vielä vähän eteenpäin viimeiselle kohteellemme, entiselle Vanhalle klinikalle eli nykyiselle valtiotieteellisen tiedekunnan päärakennukselle. Engelin tekemät piirustukset rakennuksen suunnitelmasta valmistuivat vuonna 1829, mutta niin kuin
Sairaalakierroksella jo kerrottiin keisari Nikolai I ei hyväksynyt niitä ja arkkitehdiksi valikoitui sairaala-arkkitehtuurin erikoistunut venäläinen arkkitehti Aleksandr Staubert. Rakennuksen pääjulkisivu on Unioninkadun puolella, koska tähän aikaan se toimi Helsingin seremoniallisena keskuskatuna, jota pitkin Pietarista saavuttiin Helsinkiin. Korkean sokkelin päältä nouseva julkisivu on yksinkertainen ja näyttävä. Senkin päävärinä toimii Pietarin empirearkkitehtuurin tavoin keltainen, ja sitä jäsentää leveä keskirisaliitti, porraslista ja attika. Yksinkertaiseen julkisivuun tuo kiinnostavuutta myös ikkunat, joiden kehyksien muotokieli vaihtelee. Kiertäessäsi rakennusta Yrjö- Koskisenkatua tai Liisankatua pitkin, huomaat, että rakennuksen muutkin julkisivut noudattavat tällaista yksinkertaista muotokieltä. Päärakennus ilmentää klassismille tyypillistä symmetriaa, ja myös Engelin suunnittelema entinen synnytysosasto aseteltiin symmetrisesti päärakennusta vastapäätä Snellmaninkadun puolelle. Pää- ja sivurakennukset olivat alun perin erillään toisistaan, mutta Engelin suunnitelmien mukaan ne liitettiin U:n muotoon vuonna 1938. Kehotan vierailemaan rakennuksen rauhallisella sisäpihalla tepastelemassa mukulakivillä ja kuuntelemassa lintujen laulua.

Kiitos, kun osallistuit Taidehistoriallisille kävelykierroksille!

Lähteet

Entinen Uusi Klinikka. Helsingin Kaupunginmuseo.
[https://helsinginkaupunginmuseo.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:00000tju]. (Luettu 4.6.2019)
Kumpula, Outi, 1991. Vanha klinikka – rakennushistoriallinen selvitys sekä käyttö- ja kunnostussuunnitelma. Helsingin yliopisto, tekninen osasto.
Nikula, Riitta, 2005. Suomen arkkitehtuurin ääriviivat. Helsinki: Otava.
Ollila, Kaija & Toppari, Kirsti, 1975. Puhvelista Punatulkkuun – Helsingin vanhoja kortteleita. Helsinki: Sanoma Osakeyhtiö.
Pekkala-Koskela, Eea, 1989. Yliopiston Helsinki. Helsinki: Helsingin yliopisto & Sanomaprint.

 


 

Pysy ajan tasalla kesämme kierroksista Facebook-tapahtumamme kautta!


Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s